Samoja kukkasia kuin viime vuonnakin, lumihiutaletta ja annansilmää. Kovin ovat pieniä taimet, mutta katsotaan sitten syksyllä ovatko kasvaneet.
Tässä lumihiutaletta amppelissa, toivoisin senkin varttuvan isoksi, kovin on vielä pienoinen.
Minä olen tänään palvonut aurinkoa. Olin ekanakin siinä mielipuuhassani, elikkä aamuauringossa kahvin kera neulomassa. Sitten kelailin tunnin verran, puoltoistatuntia puhelimessa ja iltapäivä toisella puolella terassilla neulontahommissa. Oi joi, tuleekin monta tuntia, kun alkaa laskemaan,ilmankos iho vähän punoitti, ei paljon.....
Huomenna onkin heti aamusta fysikaalinen, katsotaan sitten jatkot. Nyt katsastan onko mitä uutta kanssasisarilla ja sitten ompun ja lukemisen kera yöpuulle.
Terkuin Tupuna!
3 kommenttia:
Eipä ihme, että sulta noita neulomuksia syntyy:-) Kiva kun sait auringon sinne!
Kyllä ne siitä kasvavat. :) Minäkin olen ajatellut laittaa tuota lumihiutaletta amppeliin, kun muistelen, että sinulla se oli niin hienona pitkälle syksyyn ainakin viime vuonna. Vai muistanko väärin? :)
Täälä on ollu viime päivinä niin kylmä, että vain ne lumihiutaleet puuttuvat.
Toistaiseksi.
Lähetä kommentti