tiistai 7. lokakuuta 2008

Neulojalle aikaa

Moikka!

Ei paljon, mutta vähän helpotusta itselleni tuo tällainen systeemi. Teen jauhelihakastiketta sen verran enempi, että sitä jää tähteeksi. Seuraavana tai sitäkin seuraavana keitän makaronia ja lisään lämmitettyyn kastikkeeseen, nakkaan vihanneksia, ehkäpä tuorejuustoa ja mitä sattuu muuta sopivaa olemaan,,,ruoka on valmis,,,ei vaadi pitkää kokkaus aikaa. Joten olkaapa hyvät:)

Ihana aurinkoinen sää. Aamulla kävin uimahallilla ja sitten Phks:ssä sen jälkeen. Otettiin selkäydinnestettä,,ei ollutkaan tällä kertaa yhtä "kivaa" kuin vuosi sitten. Edellisestä kerrasta ei jäänyt mitään pelkoa taustalle, mutta tään päiväsen perusteella kyllä en olekkaan enää yhtä valmis. Säikäytti, kun edelliselle potilaalle kenelle oli sama toimenpide, täytyi hakea toinen lääkäri apuun. Keräsin jo kimpsuni ja valmistauduin lähtemään pois, mutta odottelein peloissani vielä vähän. Hoitaja tulikin sieltä huoneesta jonka kanssa sain jutella ja hän rauhoitteli minua, että kyllä kaikki menee hyvin. Hengissä selvisin, mutta nyt täytyy ottaa iisisisti ja juoda kahvia pään säryn estämiseksi.

Aurinkoista päivää toivottelee Tupuna!

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo olikin hyvä vinkki; pääsee vähän helpommalla. Toivottavasti vältyt päänsäryltä; varmasti inha toimenpide. Olisin varmaan puolikuollut pelosta samassa tilanteessa.

Niina kirjoitti...

Huh, varmaan rankka kokemus!!! Yritä nyt rentoutua! Tuo sinun ruokasi näyttää muuten juuri sellaiselta, jota minun tyttöni pistelisivät poskeen oikein mielellään!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvältä tuntuu tuo ruokavinkki, nam! Onneksi tuo tutkimus on nyt ohi. Tsemppiä sinulle!

AnneM kirjoitti...

juu minäkin teen paljon tuollaista "uusiokäyttöä" ruoalle, saa ihan eri ruoan seuraavalle päivälle. Enkä mä tälle porukalla jaksa kokata joka päivä täyttä ruokaa, täytyy vähän sooloilla ;) Harmi ettet päässyt tapaamiseen eilen.

Elina kirjoitti...

Vastavierailulla päätin piipahtaa. :) Ihania orkideoita sinulla, miten oletkin saanut ne kukkimaan noin runsaasti!

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin joskus ruokaa koetan saada nopeemmin ja helpommalla. Joskus sitten taas teen monimutkaisen pitkän kaavan mukaan. Riippuu tilanteesta onko kiire ja vähän fiiliksestäkin.
Hui,ei mitkään kokeet sairaalassa ole mukavia!

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Hui, kuulostaa kamalalta. Mä aina mietinkin, että miten sellainen toimenpide pystytään tekemään lapselle, kun aikuisellekin varmasti kova paikka.

Matleena kirjoitti...

Herkullista oli tarjoomuksesi, kiitos! ;D Joo kyllä minäkin teen isomman annoksen kerrallaan ja sitä sitten lämmitetään seuraavana päivänä. Pitäähän sitä aikaa järjestää käsitöille. ;)

Hui, tuota kokemustasi! :( Pari kertaa olen saanut selkäydinpuudutuksen ja se lienee toimenpiteenä samantapainen kuin sinulle tehty näytteenotto, joten jotain tiedän minäkin. Riippuu ilmeisesti aika paljon lääkärin taidoista, miten homma hoituu.