sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Silmukkamerkkejä ja kevätsoppaa

Moikka!

Sunnuntai-iltapäivää.. :) Esitteillä uudet silmukkamerkkini, jotka tilasin Vilmalta. Näillä passaa laittaa neuleeseen merkkejä, ovat niin ihanat. Kiitos Vilma. :)

Mitä isot edellä sitä minäkin perässä. Elikkä liityin Virkkausrinkiin ja siinä keittelen Kevätsoppaa. :) Saa nähdä minkälaisen keitoksen teen, mutta ainakin suunnitteilla on jo. Mielestäni oikein keväisen näköinen tuo Kevätsopan nappi.

Tänään olen ollut ihan kotosalla ja tässä sisällä, neuloskellut ja sen sellaista. Näin pientä Prinsessaani ja osaa hänen perheestään, kun kävivät kylässä. Aivan silmissä kasvaa tuo neitonen, kun ei nää joka päivä. Nytpä surffailen hetken koneella ja sitten..........:)
Terkuin Tupuna!


5 kommenttia:

Matleena kirjoitti...

Ollaan taas samoissa hommissa, nyt Kevätsoppaa keittelemässä. ;D

Nätit silmukkamerkit! Minä sitten ihailen tuota sinun neulottua liinaasi. Joskus haluan tehdä sellaisen minäkin. :)

Villa Lankala kirjoitti...

Kiitos vierailusta blogissani!

Kivat ja kauniit silmukkamerkit. Itse olen vasta nyt oppinut käyttämään silmukkamerkkejä. Sain Tikrun Mamilta ystävän vaihdossa ensimmäiset silmukkamerkkini ja nyt olen ihmetellyt miten olen tähän asti tullut toimeen ilman niitä. No, kai sitä on tullut purettua... ja paljon;-)

Tosiaan yhdyn Matleenan sanoihin liinastasi.

Hauskaa illanjatkoa sinulle!

Irina kirjoitti...

Sievät silmukkamerkit. Ja taas tuo kaunis liina näkyvissä! Yritin kurkkia tuolta aiemmista postauksista,josko se siellä näkyisi kokonaisuudessaan. Vielä en kuitenkaan sitä löytänyt! Tulenpa kurkkimaan uudestaan! Aurinkoista viikon alkua!

Kirsi kirjoitti...

Ihanat silmukkamerkit. Mie en vaan ole jotenkaan oppinut käyttämään niitä. Kevätsoppaankin meinasin keretä jotakin koukuttamaan. Mutta saas nähdä riittääkö aika.

sartsa kirjoitti...

Noista sinun kevätsoppamukinalusista tuli mieleen kesä ja pihakahvit terassilla.
Näit vissiin, että joku oli virkannu paperinarusta? Eiköhän sitäkin pitäis kokeilla? Olen haikaillu sitä jo aika kauan, mut en oo saanu tekeille.
Opetin mummolleni Turunreissulla salomoninsolmuja, eli pistin opin kiertämään. Ennen joulua olin myös sielä yksillä markkinoilla, ja vieressä semmosia käsityöintosia myyjiä väkersi jotain ja ihmetteli. Lopulta ne näki minulla salomonhuivin ja pyysi heti neuvomaan miten tehään. Se on semmonen solmu, että ei sitä taida oppia kukaan kun kädestä pitäen.