keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

15.7-09

Moikka!

Terkut Kainuusta, oltiin Vuokatissa pari yötä ja siitä käsin reissattiin Sotkamossa ja Kajaanissa. Sotkamo on syntymäpitäjäni ja siellä asuu rakkaita sisaruksiani ja heidän "jälkeläisiään", isä ja muita sukulaisia.

Majoituttiin weekend luxissa.


Terassia vastapäätä oli tällainen aika hauska näky, porkat seinällä. :)

Tässä hääpäiväkimppuni, rakkaani kävi aamukasteessa pomimassa. :)
Lähtiessä kävimme hautuumaalla ja vein kimpun edesmenneen äitimme haudalle. Äitikin on ollut pois jo pian seitsemän vuotta täältä maallisesta vaellukselta. :(
Miehen kanssa ollaan taivallettu 14v. tässä avioliiton auvoisessa satamassa. :) Aikanaan vihkiminen tapahtui Kittilän kirkossa ja häätilaisuus oli Tuikussa. :) Kiva muistella...kyselin isältä päivällä siellä vanhainkodissa muistaako hän..ei ja edes tuntenut minua saatikka muita perheeni jäseniä. :(
Poika vannotti isäänsä tulomatkalla, että ethän sinä iskä koskaan lakkaa tuntemasta häntä. Monenlaisia kysymyksiä hänellä on asiasta herännyt, joihin täytyy yrittää vastata.
Tällaista täällä tänään, mutta kiva olla taas kotona. :)
Terkuin Tupuna!


12 kommenttia:

Pelagia kirjoitti...

Onnittelut - yhtä monta vuotta siis teilläkin avioliiton auvoa takana kuin meilläkin!

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut 14-vuotisesta yhteiselosta avioliiton auvoisessa satamassa, meillä tuli avioliittoa tuossa toukokuussa 11 vuotta täyteen.

-merja-

Omppumato kirjoitti...

Minäkin olin viime viikon Kajaanissa, mutta en ehtinyt Sotkamoon asti!
Onnittelut hääpäivän johdosta.

Äipän touhut kirjoitti...

Ensiksikin onnittelut hääpäivän johdosta. Kaunis ele mieheltäsi, kun poimi luonnonkukkia sinulle.
Minäkin olen syntyisin Kainuusta ja Kajaanista. Sotkamossa ja Vuokatissa en ole käynyt vuoteen moneen. Oiskohan joskus 80-luvun lopulla viimeksi. Hyvää viikon jatkoa.

Susu kirjoitti...

Onnittelut hääpäivän johdosta! Luonnonkukkia ja aamukastetta - miten romanttista!

Mari kirjoitti...

Onnea hääpäivän johdosta!

Tuo on kyllä rankkaa, kun läheinen lakkaa muistamasta ja tuntemasta. Oma mummuni oli viimeiset elinvuotensa täysin dementoitunut, ei hän tuntenut äitiäni eikä muitakaan, itse olin ihan lapsi silloin, ja oli niin outoa, kun mummu ei osannut edes puhua. Kerran eräänä jouluna hän sanoi minua tontuksi, se taisi olla ainoa sana, mitä muistan hänen koskaan minulle sanoneen. Olen myös joskus työn puolesta käynyt laulattamassa dementiakodissa vanhuksia, ja siellä täytyi valita ihan tuttuja vanhoja lastenlauluja, että osasivat laulaa mukana.

Eila kirjoitti...

Onnea hääpäivän johdosta, mukavasti on mies muistanut kauniilla kukilla:)

MarjutJ kirjoitti...

Onnittelut hääpäivästä! Laitoin muuten s-postia:)

TeSa kirjoitti...

Kaunis muistaminen, kukat siirtyvät tyttäreltä äidille.

Mette aka mettuska kirjoitti...

Meilläkin tuli 14 v kahleita täyteen =) 12. päivä. Onnea teille!

Seijasisko kirjoitti...

Onnea hääpäivän johdosta. ihan hääpäivänkimppu mieheltäsi <3 .

Minulekin Kainuu tuttua, kun se on äitini synnyinseutua. Mummola oli aikoinaan minulla Kuhmossa ja Lentuan ranoillla vietettiin kesälomia. Se on kaunista seutua.

Veikko Huovinenhan asuu Sotkamosssa. Hän oli äidin luokkakaveri Kajaanin lyseossa ja edesmennen enoni ystavä.

Matleena kirjoitti...

Onnittelut minultakin hääpäivänne johdosta! <3 Ihanan kimpun sait mieheltäsi! Meilläkin samat numerot, mutta vain eri järjestyksessä ilmaisevat avioliittovuosien määrää. Meillä siis 41 vuotta ( tai oikeastaan täyttyy vasta loppuvuonna)! ;)